Entä jos tennis menettäisi sielunsa? Robotisoidun tuomaroinnin tapaus perinteen ja epäinhimillisen moderniuden välissä
Jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa teknologiasta on väistämättä tullut merkittävä osa arkeamme. Kaikki alat ovat joutuneet sen vaikutuksen piiriin, eikä urheilu ole tehnyt poikkeusta. Viimeisten 40 vuoden aikana on seurannut vallankumouksellisia innovaatioita, joiden tarkkuus ulottuu millimetrin tasolle.
Tennismaailma, jolla on vuosisatainen historia, kohtaa nyt teknologioiden esiinmarssin, jotka määrittelevät pelin sääntöjä uudelleen. Siinä missä eilispäivän mestarit tukeutuivat vaistoonsa ja kokemukseensa, tämän päivän pelaajilla on käytössään työkaluja, kuten videotuomari ja hawk-eye.
Nämä mahdollistavat entistä tarkemman oikeudenmukaisuuden, mutta herättävät samalla perustavanlaatuisia kysymyksiä itse urheilun olemuksesta. Tämä artikkeli tarkastelee haasteita, jotka liittyvät siirtymään teknologiseen tuomarointiin, ja tuo esiin jännitteet perinteiden vaalimisen sekä joskus epäinhimillisenä koetun moderniuden välillä.
HAWK-EYE, ELC, VIDEO: UUDISTUKSIA, JOTKA MULLISTAVAT TENNIKSEN
Mahdollistamalla syötön laillisuuden tarkistamisen Cyclope-järjestelmä (johon palaamme alempana) avasi oven aikakaudelle, jossa tarkkuudesta on tullut olennainen osa kenttää. Tämä vallankumous ei ainoastaan merkinnyt merkittävää muutosta tenniksen ekosysteemissä, vaan loi myös pohjan sitä seuranneille tärkeille päätöksille. Näihin kuuluvat erityisesti hawk-eye-järjestelmän käyttöönotto sekä tuoreempina uudistuksina Electronic Line Calling (ELC) ja videotuomari.
ATP:n ja WTA:n 1980-luvulla käyttöön ottama tietokonejärjestelmä Cyclope oli ensimmäinen suuri mullistus. Tuolloin sen avulla pystyttiin selvittämään, pomppasiko pelaajan syöttö oikealle alueelle vai ei.
Sitä käytettiin ensimmäistä kertaa Wimbledonissa vuonna 1980, minkä jälkeen sitä testattiin seuraavana vuonna US Openissa sekä Australian avoimissa. Tämän rajallisen version korvasi myöhemmin hawk-eye, josta tuli tenniksen teknologinen peruselementti.
Se mahdollistaa pelaajille linjatuomareiden päätösten kyseenalaistamisen, jos heidän mielestään rajaksi tuomittu pallo on itse asiassa osunut kenttään tai päinvastoin. Kyseessä on luotettavampi ja kestävämpi järjestelmä. Kaksikymmentä vuotta teknologian ensimmäisen käytön jälkeen mahdollisuus haastoihin otettiin käyttöön.
Ratkaiseva Williams–Capriati-ottelu hawk-eye-järjestelmän tulolle
Ajatus hawk-eye-järjestelmän tuomisesta ammattilaisturnauksiin alkoi tuntua itsestään selvältä vuonna 2004. US Openissa hawk-eye oli käytettävissä tv-lähetyksissä, mutta tuomareilla ei ollut siihen pääsyä kentällä. Puolivälierässä Serena Williamsin ja Jennifer Capriatin välillä tv-katsojat pääsivät näin todistamaan virheitä, jotka lopulta maksoivat ottelun pelaajalle, joka on sittemmin voittanut 23 Grand Slam -titteliä.
"Syy siihen, miksi hawk-eye-järjestelmästä tuli niin tärkeä, oli se, että he tuomitsivat kaikki palloni ulos, vaikka ne eivät olleet lähelläkään rajaa. Ne kuulutettiin järjestelmällisesti ulos. Pelaamisesta tuli mahdotonta", Williams kertoi elokuussa 2022.
Myös yhdysvaltalainen urheilutoimittaja ja tenniskirjailija Christopher Clarey vahvisti asian CNBC:lle. "Williamsin ja Capriatin kohtaaminen oli ratkaiseva. Tämän ottelun aikana US Open alkoi kokeilla tv:ssä näkyvää hawk-eye-järjestelmää. Suurella yleisöllä oli näin enemmän tietoa kuin pelaajilla itsellään. Siinä oli valtava kuilu sen välillä, mitä katsojat näkivät ja mitä kentällä todellisuudessa tapahtui."
Serena Williamsin epäedulliset tuomiot tässä ottelussa herättivät ymmärrettävästi huolta. Tämän kohtaamisen myötä hawk-eye-järjestelmän tuominen kentille pelaajien käyttöön alkoi tuntua välttämättömältä.
Miamin turnauksessa 2006 amerikkalaisesta Jamea Jacksonista tuli ensimmäinen pelaaja, joka pyysi mahdollisuutta tarkastaa paikan, johon pallo oli pompannut. Seuraavina kuukausina US Open (2006), Australian avoimet ja Wimbledon (2007) alkoivat käyttää hawk-eye-järjestelmää.
ELC – millintarkka työkalu
Toinen tuore uudistus tenniksessä on viime vuosien aikana esiin noussut ELC (Electronic Line Calling). Sen avulla voidaan silmänräpäyksessä tietää, onko rajan tuntumassa ollut pallo kentän puolella vai ei. ELC havaitsee myös automaattisesti mahdolliset jalkavirheet syötössä.
Menetelmää käytettiin ensimmäisen kerran Next Gen ATP Finals 2017 -turnauksessa. Kun pallojen rajatuomiot kuulutetaan automaattisesti, linjatuomareita ei enää tarvita ja he ovat vähitellen kadonneet ammattilaiskentiltä.
Hawk-eye-järjestelmän innovaatiosta vastaava johtaja Ben Figueiredo kuvailee ELC:n toimintaa: "Meillä on kentän ympärillä kameroita, jotka on kalibroitu seuraamaan pelaajan ja pallon sijaintia koko ottelun ajan.
Käytämme itse asiassa kahdeksaa kameraa kahdestatoista, mutta jos jokin niistä vioittuu tai on heikompitehoinen, emme silti menetä tarkkuutta. Koko järjestelmän asentamiseen kuluu kolme päivää.
US Openissa meillä on jokaisella kentällä yhteensä kaksitoista kameraa sekä kuusi lisäkameraa jalkavirheiden havaitsemiseen. Yhteensä kameroita on 204. Järjestelmän tarkkuus yltää millimetrin tasolle, ja ITF (kansainvälinen tennisliitto) on hyväksynyt tämän järjestelmän."
COVID – käännekohta tenniksen teknologiassa
Hawk-eye integroitui näin täysin ammattilaiskiertueelle noin viidentoista vuoden ajaksi. Tennis koki kuitenkin toisen suuren käännekohdan COVID-19-pandemian aikana. Kun suuri määrä tapahtumia peruttiin terveystilanteen vuoksi, lajiliitot vauhdittivat lajin "robotisoitumisprosessia".
Näin jo kesällä 2020 US Open ilmoitti, että ELC korvaa linjatuomarit kompleksin kahdella suurimmalla stadionilla. Arthur Ashe- ja Louis Armstrong -kentät varustettiin silloin 100-prosenttisesti elektronisella järjestelmällä. Australian avoimet seurasi amerikkalaisen Grand Slam -turnauksen esimerkkiä ja siitä tuli muutamaa kuukautta myöhemmin ensimmäinen suurturnaus, joka käytti teknologiaa sataprosenttisesti ilman linjatuomareita.
ATP vahvisti ELC:n lopullisen tulon vuonna 2023
Virheiden riskin minimoimiseksi ATP otti ELC:n käyttöön vuonna 2023. Tämä sinetöi samalla linjatuomareiden lopun kiertueen turnauksissa kaudesta 2025 alkaen.
"Kyseessä on historiallisen tärkeä hetki lajillemme. Perinne on tenniksen ytimessä, ja linjatuomareilla on ollut vuosien varrella merkittävä rooli", totesi ATP:n puheenjohtaja Andrea Gaudenzi ELC:n käyttöönotosta tehdyn ilmoituksen jälkeen vuonna 2023.
"Samalla meillä on vastuu omaksua innovaatio ja uudet teknologiat. Lajimme ansaitsee mahdollisimman tarkan tuomarointijärjestelmän, ja olemme iloisia voidessamme ottaa sen käyttöön koko kiertueella vuodesta 2025 alkaen", italialaisjohtaja perusteli tuolloin.
Myös kolme neljästä Grand Slam -turnauksesta on ottanut järjestelmän käyttöön: ainoastaan massakentällä pelattava Roland Garros jatkaa linjatuomareiden hyödyntämistä kahden viikon turnauksensa aikana. Keskustelu hawk-eye-järjestelmän ja videotuomaroinnin tuomisesta Porte d’Auteuil’hin jakaa edelleen mielipiteitä tennispiireissä.
Video käytössä suurissa ATP-turnauksissa vuodesta 2025
Täydentämään kokonaisuutta myös videotuomari on tehnyt tulonsa lajiin sen jälkeen, kun sitä testattiin ensimmäisen kerran Next Gen ATP Finals 2018 -turnauksessa. Se on ollut jo pitkään hyvin suosittu joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa ja rugbyssa, ja sen avulla voidaan korjata tietyissä pelitilanteissa tuomarien tekemiä virheitä.
Tenniksessä videota voidaan käyttää arvioimaan, onko pallo pompannut kahdesti verkon toisella puolella. ATP ilmoitti helmikuussa 2025, että kaikki Masters 1000 -turnaukset tulevat jatkossa hyödyntämään videota, mikä on merkittävä edistysaskel.
"Tuomarit voivat tarkastella uudelleen päätöksiään, erityisesti 'not up' -tilanteissa (kaksi pomp-pua), virheissä, 'touch' -tilanteissa (jos vastustaja hipaisee palloa), 'hindrance' -tilanteissa (häirintä pisteen aikana), pistelaskuvirheissä sekä mahdollisissa diskvalifikaatioihin johtavissa tilanteissa. Tämä tekee tuomaroinnista tarkempaa.
Tämä on jatkoa lajin mullistavalle vuodelle. Ensimmäistä kertaa koskaan kaikki ammattilaisturnaukset kaikilla alustoilla käyttävät reaaliaikaista elektronista järjestelmää virheiden havaitsemiseen, osana jatkuvaa työtä, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman tarkat puitteet pelaajille ja faneille", ATP totesi vuoden 2025 alussa.
PERINNE EDELEEN LÄSNÄ
Samaan aikaan kun käytännössä koko ammattilaiskiertue siirtyy sähköiseen tuomarointiin, Roland Garros pysyy uskollisena linjatuomareilleen. Kyseessä on tietoinen valinta, jossa yhdistyvät perinteiden kunnioitus ja tietynlaisen ranskalaisen tenniksen romantiikan puolustaminen.
Roland Garros yhä haluton ottamaan teknologiaa käyttöön
Ainut massakentällä pelattava Grand Slam -turnaus Roland Garros on viimeinen neljästä majorista, joka vastustaa ELC:n tuloa ammattilaiskiertueelle. Koska massapinnalle jää pallon osumajälki, jota tuomari voi hyödyntää, turnausjärjestäjät katsovat, ettei järjestelmää ole tarpeen ottaa käyttöön.
Roland Garros vahvisti tiedotteessaan, että linjatuomarit ovat mukana kentillä ainakin vuoteen 2026 asti turnauksen perinteen säilyttämiseksi: "Vuoden 2025 turnauksessa paikalla oli 404 tuomari- ja otteluviranomaista. Heistä 284 oli ranskalaisia edustajia eri puolilta maan kaikkia tennistä hallinnoivia liittoja.
Nämä tuomarit ja linjatuomarit valitaan tarkasti noin 30 000 ranskalaisen viranomaisen joukosta; he officiovat ympäri vuoden alueellisissa liitoissa, departementtien komiteoissa ja FFT:hen kuuluvissa seuroissa. Tämä päätös on osa Roland Garrosin omaleimaisuutta, sillä se on viimeinen Grand Slam -turnaus, joka yhä tukeutuu linjatuomareihin."
Linjatuomarit – katoamassa oleva "inhimillinen puoli"
Useimmat pelaajat ajavat siitä huolimatta automatisoidun järjestelmän käyttöönottoa myös Ranskan pääkaupungissa. Figueiredo ymmärtää tilanteen: "Turnauksille kuuluu päätös siitä, haluavatko ne käyttää järjestelmää vai eivät. Tiedän, että Roland Garros arvostaa linjatuomareiden säilyttämistä ja sitä, että tuomarit voivat tulla alas tuoliltaan tarkistamaan jäljen."
"Ranskalaiset miettivät aidosti, tarvitsevatko he todella tätä järjestelmää. Eri puolilla maailmaa yleisöillä on erilainen suhde perinteisiin. Pelkästään se, että tuomari tulee alas tuoliltaan ja näyttää jäljen pelaajille, auttaa säilyttämään tämän tavan. Jos Roland Garros päättää ottaa käyttöön hawk-eye-järjestelmän, jossa kaikki päätökset tehdään reaaliajassa, turnaus menettää tämän inhimillisen puolen", Clarey täydentää.
Hawk-eye-järjestelmän huomattava kustannus
US Openin kentillä käytettävää teknologiaa hyvin tunteva Ben Figueiredo tiedostaa kuitenkin kameroiden asennuskustannukset: "Jokaisen kentän varustelu maksaa noin 100 000 dollaria. Omistamme kaiken laitteiston itse, ja meillä on ollut yli viisitoista vuotta kestänyt yhteistyösopimus USTA:n (Yhdysvaltain tennisliitto) kanssa. He vastaavat kaikista kuluista täällä", hän kertoo.
Christopher Clarey vahvistaa: "ELC-järjestelmän käyttöönotto on hyvin kallista, jos budjetti on rajallinen, eikä sen asentaminen ole helppoa. Tämä muodostaa kynnyksen monille pienemmille turnauksille."
LÄSNÄ OLEVA MUTTA EPÄTÄYDELLINEN TEKNOLOGIA
Vaikka teknologia mullistaa tennistä jatkuvasti, se ei ole rajaton eikä kiistaton. Viimeaikaiset tapaukset ovat tuoneet esiin järjestelmien puutteita ja epäselvyyksiä, jotka herättävät keskustelua ammattilaiskiertueen pelaajien ja tuomareiden keskuudessa.
Kyvyttömyys korjata virhearvioita ratkaisevilla hetkillä sekä videotarkistuksen käyttöä koskevien sääntöjen jäykkyys osoittavat, ettei teknologia kykene aina takaamaan täydellistä oikeudenmukaisuutta kentällä.
Teknologian rajat tenniksessä
Videotuomarointi on jo kohdannut ongelmia. US Openin 2024 kolmannella kierroksella Anna Kalinskayan ja Beatriz Haddad Maian välillä pelattu ottelu nousi otsikoihin kiistanalaisen pisteen vuoksi. Etenemässä verkolle päin brasilialaispelaaja otti kiinni vastustajansa stopparin ja nosti pallon takaisin. Yllättynyt venäläinen epäonnistui seuraavassa lyönnissään. Videotarkistuksen jälkeen kävi ilmi, että Kalinskayan pallo oli pompannut kentässä kahdesti ennen kuin Haddad Maia ehti lyödä sen takaisin.
Haddad Maian voittama piste ei siis ollut sääntöjen mukainen, mutta tuolituomari ei kyennyt alkuperäistä ratkaisuaan kumoamaan, vaikka tilanteen videotarkistus oli käytössä. Piste annettiin näin brasilialaiselle. Tapaus käänsi ottelun kulun, ja eteläamerikkalaispelaaja vei lopulta vakuuttavan voiton (6–3, 6–1).
Samankaltainen tapaus nähtiin Australian avoimissa 2025 Iga Swiatekin ja Emma Navarron välillä. Puolalainen johti 6–1, 2–2 ja oli etulyöntiasemassa syöttövuorollaan, kun Navarron lyhyt pallo pakotti hänet tulemaan verkolle. Vastastopparin jälkeen Swiatek voitti pisteen, mutta Navarro, joka oli ilmeisesti nähnyt pallonsa pompanneen kahdesti aiemmin, pyysi tuomaria turvautumaan videotarkistukseen.
Tätä tilannetta koskevat säännöt ovat kuitenkin erittäin tarkat. Pelaaja voi pyytää videotarkistusta ainoastaan, jos hän lopettaa pelaamisen välittömästi, vaikka piste jatkuisi. Menetelmä on riskialtis, kuten Navarro itsekin totesi.
"En lopettanut pistettä. Pelasin seuraavan lyönnin, ja siksi en voinut pyytää videotarkistusta. Mielestäni olisi parempi, jos saisimme uusinnan, vaikka piste jatkuisi, sillä kaikki tapahtuu todella nopeasti. Kysyin tuomarilta, voisinko katsoa tilanteen videolta, ja hän sanoi, etten voi, koska en ollut lopettanut pelaamista", amerikkalaispelaaja selitti ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.
"Tuomarin tehtävä on tehdä päätös"
"Lyötte oman lyöntinne, vastustaja palauttaa pallon, ja ajattelette, että piste jatkuu. Omassa mielessäni ajattelin, että siitä huolimatta voisin ehkä voittaa pisteen pelaamalla sen loppuun.
On vähän masentavaa joutua pysäyttämään vaihto kesken kaiken. Ja jos pysäyttää pelin ja pyytää videotarkistusta, voi olla, ettei pallo olekaan pompannut kahdesti. Viime kädessä on tuolituomarin tehtävä tehdä päätös.
On vaikea syyttää ketään yksittäistä henkilöä, valinta on hankala. Sääntöjen pitäisi olla erilaiset, jotta voisimme käyttää kuvamateriaalia ja tehdä lopullisen päätöksen", Navarro harmitteli.
Fritz–Nakashima-tapaus Cincinnatissa 2024
Esimerkkejä hawk-eye- ja erityisesti ELC-järjestelmän puutteista on useita. Cincinnati Masters 1000 -turnauksessa 2024 Taylor Fritzin ja Brandon Nakashiman välisessä ottelussa kiistaa aiheutti pallo, joka päätyi pitkänä kentän rajojen ulkopuolelle. Fritz pysähtyi hetkeksi olettaen, että ELC vahvistaisi pallon olleen ulkona. Piste kuitenkin jatkui.
Vasta muutamaa lyöntiä myöhemmin tuomari Greg Allensworth keskeytti vaihdon ja keskusteli Fritzin kanssa: "Älkää sanoko minulle, että meidän pitää lopettaa pelaaminen kesken pisteen, kun meillä kerran on ELC", yhdysvaltalainen sanoi ATP:n virkamiehelle. "Ymmärrän teitä, mutta näin järjestelmä toimii", tämä vastasi. Lopulta piste pelattiin uudestaan, vaikka se olisi loogisesti pitänyt tuomita Fritzille.
TEKNOLOGIA – VALLANKUMOUKSELLINEN MUTTA KAUAS TÄYDELLISESTÄ
Teknologia on ollut 2000-luvun puolivälistä lähtien merkittävässä roolissa tenniksessä. Hawk-eye, automatisoidut rajakuulutukset, videotarkistus – kaikki tähtäävät tuolituomarin työn helpottamiseen.
Kenttien varustaminen automatisoiduilla tuomarointijärjestelmillä merkitsee tärkeää käännekohtaa lajin historiassa. Vaikka nämä edistysaskeleet tuovat kiistattomia etuja tarkkuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta, ne herättävät silti kysymyksiä ihmiskontaktin tulevaisuudesta otteluiden aikana.
Myös pelin perinteisen hengen säilyminen on uhattuna. Tasapainon löytäminen innovaatioiden ja perusarvojen kunnioittamisen välillä vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä, jotta tennis säilyttää vetovoimansa ja aitoutensa.
Urheiluteknologian markkinat jatkuvassa kasvussa
Vuoteen 2030 mennessä urheiluteknologian markkinoiden arvioidaan kasvavan 25,7 miljardiin dollariin, mikä merkitsisi 26 prosentin lisäystä vuoteen 2023 verrattuna. Tenniksen osalta laji tulee todennäköisesti "robotisoitumaan" yhä enemmän ELC:n ja videotuomarin käyttöönoton myötä lähes kaikissa ammattilaisturnauksissa.
Ainoastaan Roland Garros luottaa yhä linjatuomareihin. Kuitenkin monet massakentän jälkiä koskevat kiistat sekä useiden pelaajien vaatimukset teknologian käyttöönotosta Pariisissa pysyvät ajankohtaisina keskusteluina. Francilien Grand Slam -turnauksen järjestäjien on harkittava kaikkea tätä lähivuosina.
Samaan aikaan tekoälyn nopea kasvu muuttaa yhteiskuntaa ja monia eri sektoreita automatisoimalla prosesseja, personoimalla palveluja ja määrittelemällä työn maailmaa uudelleen. Tekoäly tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tehokkuuden ja saavutettavuuden parantamiseen, mutta se synnyttää myös merkittäviä haasteita – erityisesti yksityisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Huomisen tenniksen laboratorio: onko Masters Next Genillä tulevaisuutta? 
Tennis: vähän tunnetut totuudet off-seasonista – levon, stressin ja fyysisen selviytymisen välillä 
Entä jos tennis menettäisi sielunsa? Robotisoidun tuomaroinnin tapaus perinteen ja epäinhimillisen moderniuden välissä 
Selvitystyöt - Saudi-Arabia, loukkaantumiset, sota ja liiketoiminta: TennisTemplen paljastamat tenniksen kiehtovat kulissit